Mangobroileri Kivikylän jalostamasta broilerista on yksi suosituimmista herkuista Luvian yhtenäiskoulussa kertovat Anja Hakamaa ja Carita Ihalainen.
Lautasella on usein Kivikylän lihaa
Eurajoki on jo pitkään antanut täyden tukensa lähiruoalle ja huomioinut elintarvikehankinnoissaan mahdollisuuksien mukaan alueen omia tuottajia ja jalostajia. Niinpä sen kouluissa, päiväkodeissa ja palvelukeskuksissa tarjotaan lähiruokaa päivittäin. Kivikylän lihan lisäksi aterioilla nautitaan muun muassa Satamaidon maitoa ja KalaValtasen tuotteita.
Menemme aina lähiruoka edellä, kun suunnittelemme ja kilpailutamme kunnan elintarvikehankintoja. Se on Eurajoella poliittisen päätöksenteon perusajatus.
Elintarvikkeiden kilpailutuksesta vastaava palvelupäällikkö Anja Hakamaa kertoo huomioivansa tarjouspyyntöjen suunnittelussa ja valmistelussa lähiruokaa niin paljon kuin mahdollista.
– Emme ole vielä lähteneet Portaat luomuun -ohjelmaan, vaan olemme keskittyneet lähiruokaan, koska se on tutumpi valinta ja kohdentuu enemmän omalle seudulle.
Asiakkailta kiitosta
Vuoden 2017 alussa tapahtunut kuntaliitos Eurajoen kanssa tarkoitti Luvialla pääsyä Kivikylän lihapatojen ääreen. Ruokapalveluvastaava Carita Ihalainen kertoo asiakkaiden heti huomanneen ruoasta, että on tapahtunut muutos.
– Kun he kuulivat lihan tulevan nyt Kivikylältä, reaktiona oli wau. Siirtyminen takaisin oman lähimeijerin Satamaidon tuotteisiin sai myös paljon kiitosta.
Ihalainen tuumaa eron tuntuvan myös ruokaa valmistaessa. Kunnon raaka-aineissa on maun lisäksi myös esimerkiksi rakenne ihan omaa luokkaansa.
Kilpailutus vaatii apua
Anja Hakamaa kertoo Eurajoen olleen itsellinen hankkija elintarvikkeissa koko 2010-luvun. Kuuluminen isompaan hankintarenkaaseen voisi tuoda volyymiä ja sitä kautta säästöä, mutta pienen kunnan saattaisi olla vaikea saada ääntään kuuluville – varsinkin kun tahtotilana on mahdollisimman lähellä tuotettu ruoka.
Hankintalaki asettaa omat vaatimuksensa ja Eurajoella käytetään kilpailutusvaiheessa ulkopuolista asiantuntija-apua, jotta kaikki menee kunnolla myös lain näkökulmasta. Vaikka tahdotaan lähiruokaa, se ei valitettavasti aina onnistu.
– Kilpailuttaessa ei välttämättä saa sitä, mitä haluaa. Isot yritykset pystyvät menemään hinnalla ohi, vaikka tarjouspyynnöissä painotetaankin laatua, Hakamaa kuvailee.
Eurajoen kunnan elintarvikekilpailutuksessa hinnan painoarvo on 40 prosenttia ja laadun 60 prosenttia.
Paikallisia ei ollut helppo löytää
Vuodesta 2009 Eurajoella palvelupäällikkönä toiminut Anja Hakamaa on ehtinyt hoitaa kilpailutuksen kaksi kertaa. Viimeisin viisivuotiskausi alkoi viime vuoden alusta.
– Haasteena oli varsinkin ensimmäisellä kertaa löytää paikalliset toimijat. Olen itse Pohjanmaalta, enkä tuntenut elintarvikekenttää täällä. Sellaista rekisteriä ei ollut, josta voisi löytää yhdellä kertaa kaikki tekijät.
Pienet jalostajat ja tuottajat eivät pysty itse hoitamaan logistiikkaa kuljetuskustannusten takia. He toimittavat tuotteensa lähitukkuri Immoselle Poriin, josta ne tulevat Eurajoelle. Viimeisimmän kilpailutuskierroksen tuloksena Eurajoen kunnan käyttämistä elintarvikkeista on arviolta noin 70 prosenttia lähialueen toimijoilta. Se tarkoittaa sitä, että seudulle jää vuositasolla lähes puoli miljoonaa euroa kunnan elintarvikkeisiin käyttämää rahaa.
– Parasta on, että lihat, tuorekalat, maidot, leipomotuotteet, pakasteet sekä perunat tulevat alle 40 kilometrin säteeltä. Esimerkiksi Kivikylän Kotipalvaamon Lapin lihapajoilta ei ole kuin reilu kymmenen kilometriä Eurajoen keskustan alueelle.
Eurajoki on reilun 9000 asukkaan kunta Satakunnassa. Sen ruokapalvelujen elintarvikkeiden hankinta-arvo on noin 700 000 euroa vuodessa. Kaikki keittiöt ovat valmistuskeittiöitä ja lounaiden valmistusmäärät keittiöittäin vaihtelevat noin 30 annoksesta yli 400 annokseen.