Shakkia pelaava massanvalmistaja

Olin pääluottamusmiehenä siihen aikaan, kun Kivikylä osti Säkylän tehtaan HK:lta nelisen vuotta sitten. Se oli riemullinen uutinen, koska vaihtoehtona olisi saattanut olla koko tehtaan alasajo.

Silti hiukan pelotti siirtyä pörssiyhtiöstä yksityiselle. Pörssiyhtiössä päätökset eivät ole henkilökohtaisia. Ajatuksissa pyöri, siirrytäänkö kenties perheyhtiön myötä sanelupolitiikkaan. Asiat hoituvat kuitenkin nyt monesti yksinkertaisemmin, kun työjutut eivät kulje läpi monia eri instansseja.

Vaikutan edelleen Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa, kuulun työehtosopimuksen neuvottelukuntaan. Luottamusmiestoimintaan minut on ajanut se, että olen kiinnostunut työpaikan asioista ja haluan myös vaikuttaa. Maailma ei tule koskaan valmiiksi. Asiat ja tilanteet muuttuvat – aina ei ehkä niin kuin itse haluaisi. Varsinkaan, jos ei itse pyri vaikuttamaan niihin.

Massanvalmistajana teen massoja, joista Kivikylän lihapullat ja -pihvit syntyvät. Meillä massa on lihaisaa; siihen leikataan ja jauhetaan puhdasta lihaa. Sitä ei prosessoida ja jatketa jauhamalla jänteitä, luujauhoja sun muuta sekaan. Sen huomaa maussa.

Maailmalla liikkuessani voin ylpeänä kertoa olevani töissä Kivikylällä. Melkein kaikki tuntevat meidän tuotteet ja hyvän brändin.

Työni sisältää myös raskaita vaiheita. Massa valmistetaan 1500 kiloa vetävässä sekoittajassa. Kippaan lihat altaista molliin eli siirtokärryille, joista se jauhetaan ja kipataan sekoittajaan. Sitten lisätään mixit sekä vesi, ja pyörykkämassa on sekoitusta vaille valmis.

Muutos Kivikylän leipiin toi vipinää ja vaihtelua työhön. Erilaisia tuotteita on enemmän, ja niitä tehdään pienempiä sarjoja. Itse koen, että työ on nyt mukavampaa ja monipuolisempaa. Uusia tuotteita tulee usein – se pitää yllä mielenkiintoa. En usko, että täällä on yhtään ihmistä, joka haluaisi paluuta entiseen.

Peruskoulutukseltani olen puuseppä. Valmistuin 1990-luvulla lama-aikana. Oman alan töitä ei silloin juuri ollut muuta kuin määräaikaisuuksina. Lapset olivat pieniä, ja hain tänne Säkylän tehtaalle. Jäin, kun sain vakituisen työpaikan.

Puusepän taidoista on ollut silti elämässä hyötyä. Kun ostimme omakotitalon, remppasin sen lattiasta kattoon. Otin sitä varten kolme kuukautta vuorotteluvapaata. Se on hyvä systeemi, joka tuo joustoa työelämään. Ihmisillä on erilaisia tarpeita; joku hoitaa tekemättömiä kotihommiaan, toiselle vapaa voi olla tarpeellinen hengähdystauko.

Vapaa-ajalla pelailen shakkia. Kuuluin joskus Euran shakkikerhoonkin, mutta nykyään on helpompi pelata netin kautta – siellä on turnauksiakin. Pyrin pelaamaan joka päivä. Se on hyvää vastapainoa tehdastyölle.

Terveisin,

Ossi Hirvonen