Kaikki eläinten hyvinvoinnin eteen

Huittisissa sijaitseva Hekalin tila on uusimpia Kivikylän sianlihan tuottajia. Pihapiirin kolmessa sikalarakennuksessa on kerrallaan 1200–1300 eläintä. Henry ja Maritta Järän isännöimällä tilalla etsitään koko ajan uusia, työtä helpottavia sekä eläinten oloja parantavia käytäntöjä. Se onnistuu monta kertaa pieniin asioihin puuttumalla.

– Lämpötila ja ruokinta on oltava kohdallaan ja kaikki muut olosuhteet kuivikkeita myöten laatutavaraa. Tarkastan myllyn seulat säännöllisesti, että rehujauhoista tulee tasaista. Loppujen lopuksi eläinten hyvinvointi on aika pienistä asioista kiinni.

Viime vuonna asennettiin tihkukasteluputket, jotka tihkuttavat vettä karsinoiden ritilöiden päälle. Kun ritilä on kostea, siat tietävät, että se on WC, eivätkä jää makoilemaan siihen, vaan siirtyvät pahnoille. Sikala pysyy näin siistimpänä.

– Muutaman päivän kesti, että olosuhteet muuttuivat paremmiksi. Ritilän seudun pitäminen kosteana tuntuu toimivan. Tämä helpottaa sekä omaa työtä että sikojen olosuhteita. Uskon asialla olevan vaikutusta myös eläinten terveyteen.

Porsaat samasta paikasta

 

Hekalin lihasikalassa on neljä osastoa, joissa kaikissa on eri-ikäisiä sikoja. Uusi erä tulee kuukausittain 25–30-kiloisina. Kaikki porsaat tulevat Hekalin tilalle samasta 550 emakon sikalasta. Se on hyvä asia, sillä silloin sikalassa kiertää sama bakteerikanta ja tulevat porsaat ovat tasakokoisempia.

 

Sata päivää tilalla olleita sikoja lähtee teuraaksi melkein joka viikko. Henry kehuu Kivikylän äskettäin hankkimaa uutta karja-autoa, joka omalta osaltaan paransi entisestään eläinten olosuhteita.

– Siinä on uusin mahdollinen teknologia ilmanvaihtoon ja lämpötilan seurantaan. Karja-auto helpotti myös omaa työtä, kun kerralla pystyy lähettämään isomman erän eteenpäin.

Pitkä sarkojen väli

Henryn isännöimä tila on muodostunut vaimon suvun vuonna 1968 hankkiman Hekalin tilan ympärille useammasta maatilasta. Marittan vanhemmat ja isovanhemmat tulivat silloin Vammalasta ja ryhtyivät neljään pekkaan hoitamaan tilaa maatalousyhtymänä.

– Heillä oli ennestään Vammalassa tila, jonne olisi pitänyt rakentaa päärakennus. He päättivätkin sen sijaan ostaa Huittisista tämän paikan, jossa on talo valmiina. Vammalan tilaa on siitä asti viljelty täältä käsin. Sarkain väli on 40 kilometriä.

Henry ja Maritta Järä ostivat vuonna 1989 kilometrin päästä Hekalista pienemmän tilan, jolla he aloittelivat sikataloutta 50 possulla. Maritta oli käynyt teknillisen korkeakoulun ja Henry maatalousoppilaitoksen viljelijälinjan ja metsäopiston.

Sukupolvenvaihdoksen myötä vuonna 1995 pariskunta sai hoidettavakseen oman tilansa lisäksi myös Hekalin. Kun perheen viisi lasta, yksi poika ja neljä tyttöä, olivat pieniä, työskenteli Maritta tilalla, mutta nykyään hän käy muualla töissä.

 

Esikoispojasta jatkaja

Vanhin Järän lapsista, Kristian (30), on käynyt Kokemäen maatalousoppilaitoksen ja työskentelee jo isänsä kanssa tilalla. Työt jakaantuvat heidän välillään luonnostaan taitojen ja mieltymysten mukaan.

 

Kristian on kolunnut erilaisia sika-alan kursseja ja saanut paljon sikafarmareita kavereiksi ympäri Suomea. Isä seuraa mielenkiinnolla poikansa suunnitelmia tulevaisuuden laajennuksista.

– Hän on innokas rakentamaan ja kysymykseen tulee ehkä kimppasikala parin kaverin kanssa. Sitä voisi hoitaa etänä Hekalista ja mahdollisesti siirtää tuotantoa täältä sinne. Tämä on Kristianilla pienenä haaveena. On hyvä, että asioita ajatellaan eteenpäin.

Alkuvuoden aikana tilalla on korjattu kahta vanhinta osastoa. Väliaidat vaihtuivat muovisiksi ja juoma-automaatit uusiksi.

– Muoviaitojen ansiosta possuilla on vähemmän vaaranpaikkoja, ja uudet rosteritutit juoma-automaateissa takaavat, että raikasta vettä on aina saatavissa.

 

Oma varavoimala

Tilalla on aggregaatti sähkökatkojen varalta. Sekin on yksityiskohta, jolla on haluttu taata eläinten hyvinvointi kaikissa olosuhteissa. Taannoinen tapaninpäivän myrsky ei tuntunut tilan töissä kolmen päivän sähköjakelun katkoksesta huolimatta.

Vesikatkojen aikana käytössä on oma kaivo ja pumppu. Jos ruokinnassa on ongelmia tulee asiasta tekstiviesti kännykkään. Samoin palohälytyksestä. Imulannan poisto on helppoa, sen kuin nostaa venttiilin ylös.

Henry jatkaa luetteloa eläinten olosuhteiden hyväksi tehtävästä työstä. Jyrsijöiltä ja linnuilta suojaudutaan huolehtimalla, ettei tuhoeläimillä ole mahdollisuutta päästä eläintiloihin eikä rehuvarastoihin.

Hekalin isäntä puhuu pehmeistä arvoista. Eläimistä pystyy huolehtimaan parhaiten, kun automaation avulla hoidetaan ruokinta, lämmitys, ilmastointi ja muut perustyöt mahdollisimman hyvin ja tehokkaasti. Myös isäntä pääsee helpommalla ja aikaa jää enemmän havainnoida eläimiä.

– Aikanaan 1980-luvulla kannoin 50 sian jauhot säkeillä sikojen ruuhiin ja lannat talikolla ruumaan. Tällaisen määrän hoitaminen edellyttää automaatiota.