Äiti ja tytär Hullunlenkin myyjinä

Hilkka Kuuppo käyttää maalaisjärkeä

Olen ollut töissä Kivikylän Huittisten myymälässä alusta asti, eli 15 vuotta. Tulin eläkeikään jo muutama vuosi sitten, mutta pidän työstäni niin paljon, että olen täällä edelleen.

Meillä on hyvä asiakaskunta, jota olen saanut olla mukana luomassa. Asiakkaiden kanssa on mukava höpötellä. Jos joku ei vähään aikaan käy, niin sitä jo ihan kaipaa ja miettii, missä tämä oikein on.

Ostoksille tehtaanmyymälään on perinteisesti tullut miesvoittoista väkeä. He haluavat palvelua ja pitävät siitä, kun ei tarvitse itse paljon kierrellä, vaan me myyjät haemme eteen juuri sen mitä halutaan.

Uuden myymälän ja lounaskahvilan myötä käy enemmän perheitä, jotka tulevat syömään ja sitten ostoksille. Tänne tulee myös pitkänmatkalaisia katsomaan uutta makkranmuotoista Hullulenkki-rakennusta. Ja onhan se niin, että ne hyvät tuotteet myyvät!

Nykyään kaikki on tietokoneen takana, eikä omaa järkeä pysty aina käyttämään. Sitä on vain luotettava siihen, että tietokoneen ruutu näyttää oikein. Asiakkaiden kanssa sen sijaan täytyy osata käyttää maalaisjärkeä: asiakas on aina oikeassa.

Tyttäreni Jenni on ollut tässä samassa työpaikassa melkein yhtä kauan kuin minäkin. Hänellä on 2,5-vuotiaat kaksospojat Akseli ja Eino. Harrastan mummon ammattia niin paljon kuin kerkeän.

Terveisin,

Hilkka Kuuppo

Jenni Vihlman halusi kevyen laskun työarkeen

On hieno tehdä töitä äidin kanssa, työn lomassa pystyy vaihtamaan muutaman sanan kotiasioistakin. Äiti on auttanut paljon kaksosten kanssa. Eilenkin hän oli pekkaspäivällä ja haki pojat hoidosta ja leikki niin kauan, että pääsin töistä.

Palasin töihin pari kuukautta sitten. Teen nyt ensin 3-4-päiväistä viikkoa; halusin kevyemmän laskun uuteen arkeen, työn ja lapsiperhe-elämän yhdistämiseen.

Ensin tuntui oudolta, mutta nyt olen jo ihan tottunut. Systeemit muistuivat mieleen tosi nopeasti, ihan kuin ei olisi poissa ollutkaan. Työskentelen kassalla, tiskillä ja välillä täytän hyllyjä. Täällä kaikki tekevät kaikkea.

Kun jäin äitiyslomalle, ei Hullulenkki-myymälästä ollut puhettakaan. Nyt pojat sanovat, kun lähden töihin, että äiti menee makkaraan ja tullessa, että äiti tulee makkarasta. He osaavat jo heti kysyä, onko minulla nakkeja tai kinkkua mukanani.

Käytän kotona paljon Kivikylän valmiita eineksiä, kuten lihapullia ja pihvejä. Täältä tulee ostettua kotiin mukaan myös salaatteja, joita tehdään Lapin toimipisteessä. Ne ovat sellaista perusrunkoa ruokailuun. Ellen olisi ollut täällä töissä, en ehkä olisi osannut kaupanhyllyltä huomioida, mitä kaikkia erilaisia arkea helpottavia tuotteita nykyään löytyy. Kun vielä tiedän, miten Kivikylän einekset on tehty, voin luottaa perheen saavan parasta.  

Terveisin,

Jenni Vihlman