Kivikylan Kotipalvaamo Oy

Mistä ruokasi on kotoisin?

Läheltä parempaa -kampanjan tiedottaja Anna Salminen poikkesi Huittisten Hullulenkissä. Kivikylän lähellä tuotettu tarjonta oli tuttua ja koriin sujahti Huiluntuhtia.

Kivikylän Kotipalvaamon tuotantoketju on lyhyt ja läpinäkyvä. Liha tulee lounaissuomalaisilta maatiloilta, omilta tutuilta lihantuottajilta. Kun vielä lihapajamme sijaitsevat samalla alueella, on oman seudun kuluttajien helppo hahmottaa, mistä ostettu lähiliha, makkara tai muu eines on kotoisin.

Maa- ja metsätalousministeriön yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa toteuttama kampanja Läheltä parempaa vie ajatuksen alkuperästä askeleen pidemmälle. Ylipäätään Suomessa tuotettu ruoka on laadukasta ja sen perään kannattaa kysyä. Kampanja tiedusteleekin kuluttajalta, mistä ruokasi on kotoisin. Ja muistuttaa, ettei se aina ole mistään kotoisin.

– Lähdemme ajatuksesta, että myös se ruoka, joka menee Etelä-Suomesta pohjoissuomalaisille ja päin vastoin on sitä läheltä parempaa. Kotimaista arvostetaan, mutta todellisuudessa elintarvikkeiden tuonti kasvaa koko ajan, kampanjan tiedottaja Anna Salminen kertoo.

Muista hiilijalanjälki kaupassa

Anna Salminen vieraili Kivikylän Huittisten Hullulenkissä. Se on makkaranmuotoinen rakennus, jonka sisällä on niin myymälä kuin lounaskahvila. Samassa pihapiirissä tehdään Kivikylän makkarat. Kahvipöytään istahti myös tehdaspäällikkö Markku Matikkala. Hän muistuttaa tuontitavaran kuljetusten kustannuksista.

– Energian hinta on nousussa ja logistiikka korostuu. Kannattaako rahdata maailman ääristä, kun läheltäkin löytyy. On muotia puhua hiilijalanjäljestä. Lähiruoalla kuljetuksen jalanjälki on pieni.

 

Miksi sitten lähellä tuotettu on parempaa? Kaksivuotinen kampanja nostaa esille erityisesti kolme näkökulmaa: kotimainen on vastuullista, se on puhdasta ja jäljitettävää.
Suomalainen ruoka on maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää.

– Meillä eläimistä pidetään hyvää huolta. Siat saavat pitää saparonsa, eikä kanojen nokkia leikata. Suomalaiset elintarvikkeet ovat salmonella- ja antibioottivapaita. Meillä tuotettu ruoka, niin maito, vilja kuin vihanneksetkin, voidaan jäljittää aina tuotantotilalle asti. Lihan alkuperäkin on mahdollista kertoa navetan ja sikalan tarkkuudella, Salminen kuvailee.

Antibioottien käyttö on ongelma Keski-Euroopassa. Siellä ei enää tulla toimeen ilman. Markku Matikkalan mukaan puolalaisessa kalkkunan lihassa voi olla antibioottijäämiä, kun linnuille annetaan useita kuureja rutiininomaisesti.
– Siellä ei ole varoaikoja. Teurastus voi olla heti viimeisen piikin jälkeen. Antibiootit päätyvät viime kädessä vesistöihin, ja mikrobit tulevat antibiooteille vastustuskykyisiksi.

Matikkala haluaa lisää näkökulmia keskusteluun ravinnosta.
– Tämän päivän keskustelu korostaa terveellisyyttä ja puhtautta. Kotimaisesta ruoasta puhuttessa on kyse myös huoltovarmuudesta. Sellaista ei aina mieti arjen ostoksia tehdessä.


Salminen sanoo Ruotsissa jo herätyn tähän asiaan. Siellä ruoan omavaraisuusaste Suomea alhaisempi. Huoltovarmuusasia tiedostetaan hänen mukaansa viranomaistasolla. Se otetaan huomioon kaikessa suunnittelussa rutiininomaisesti.
Ennen kampanjan käynnistämistä tutkittiin, mikä merkitys ruoan alkuperällä ylipäätään on kuluttajille. Neljä viidestä vastaajasta ilmoitti haluavansa tietää, mistä ruoka tulee.
– Ruoan arvostuskampanja pyrkii lisäämään suomalaisten tietoisuutta ruoan alkuperän merkityksestä ja kertoo, mitä saamme, kun valitsemme lähellä tuotettua ruokaa, Salminen selvittää.
– Haluamme myös näyttää, miten ruokaa Suomessa tuotetaan. Monen mielikuvat ovat aika vanhentuneita. Nykyfarmarit käyttävät työssään yllättävän paljon teknologiaa. Silti mielissä on edelleen maitolaituriromantiikkaa.

Kotimaisen ruoan arvostuksen kääntäminen näkymään kulutustottumuksissa on haasteellista. Anna Salminen kuvailee, että samat ihmiset, jotka arvostavat kesällä lähitorin tarjontaa, saattavat talvella tehdä ostoksia hinta edellä tai ostaa brasilialaista lihaa, koska pitävät sitä mureampana.

– Lapsuudestani on tultu silti pitkälle. Perheemme asui Helsingissä ja kävimme toisinaan ostoksilla Stockmannin Herkussa. Jälkeen päin ajatellen ruoat, joilla juhlistimme erityisiä hetkiä ja joita kaupan mainokset ylistivät, olivat järjestään ulkomaisia.

Läheltä parempaa


Maa- ja metsätalousministeriön yhdessä tuottajajärjestöjen kanssa toteuttama kaksivuotinen Läheltä parempaa -kampanja lähestyy kuluttajia digimainonnan ja mediaviestinnän avulla. Sen kohderyhmänä ovat alle 35-vuotiaat kaupunkilaiset. Kampanjassa seurataan eri puolilla maata sijaitsevien maatilojen kautta nykyaikaista suomalaista ruuantuotantoa ja etsitään vastauksia sille, miksi suomalaisen ruuan sanotaan olevan maailman puhtainta, vastuullisesti tuotettua ja jäljitettävää.

Lisää tietoa: http://mmm.fi/laheltaparempaa
Kampanjalla on myös omat sivunsa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Käyttämällä hastag #läheltäparempaa voit osallistua ja tulla mukaan tekemään suomalaista tuottajaa ja ruokaa tutuksi.

Jaa mediassa

Copyright Kivikylän Kotipalvaamo Oy  |  Tietosuojaseloste  |  Palvelun toteutus: JPmedia