Lähihoitajan työstä lähilihan käsittelijäksi
Teen töitä Säkylän tehtaalla siivutuksessa. Se tarkoittaa sitä, että siivutan lihatiskeille meneviä tuotteita sekä Kunkkukinkku- ja Savumaukas-pakkauksien sisältöjä. Työporukkamme on hauska, minkä ansiosta päivät kuluvat nopeasti.
Ennen nykyistä työtäni opiskelin sosiaali- ja terveysalalla. Ehdin tehdä lähihoitajasijaisuuksia koulun ohella. Sitten tulin talviloman tuuraajaksi HK:lle, joka omisti silloin tämän tehtaan. Päätin jäädä töihin ja laittaa opiskelut tauolle. Siitä on nyt kuutisen vuotta.
Olisin toivonut, että koulussa olisi aikanaan enemmän puhuttu myös elintarvikealasta. Olen löytänyt täältä työn, johon aamuisin ei koskaan ärsytä lähteä. Ja kotiin lähtiessä ei ole sellaista stressiä asioista kuin hoitajana olisi.
Aiemmista opinnoista on kuitenkin hyötyä. Tiedän paremmin, mitä epähygienisyys voi aiheuttaa. Viime kesänä sain eka kertaa opastaa kesätyöntekijöitä. Oli hienoa osata selittää, mihin hygieniavaatimukset perustuvat. Jos hanskoilla joutuu koskemaan lattiaa, ei voi enää koskea koneita tai tuotteita. Hanskat on heti vaihdettava. Olen näissä asioissa todella tarkka.
Kivikylällä työskentelyn ohessa olen suorittanut myös elintarvikealan perustutkinnon. Se oli helppoa, sillä koulusta saatu tieto oli jo tuttua. Ymmärsin, mistä kulloinkin puhuttiin.
Nyt 27-vuotiaana ajattelen, että voisin tehdä tätä työtä vaikka lopun elämää. Lähihoitajan tutkinnosta uupuu vielä puolen vuoden opinnot. Aion suorittaa ne loppuun, kun siihen tulee sopiva tilaisuus. Se antaa valinnanmahdollisuuksia myöhemmin elämässä, jos mieli muuttuu.
Terveisin,
Linda Junnila
”Jo peruskoulun ammatinvalinnanohjauksessa saisi tuoda enemmän esille elintarvikealaa. Monet nuoret haluavat jäädä, kun pääsevät näkemään, millaista työtä tämä oikein on.”
Uutena työelämässä
Olen ollut täällä töissä vajaan vuoden. Aiemmin kävin Kokemäen ammattikoulun logistiikkalinjan. 21-vuotiaana tämä on minulle ensimmäinen pitempi työrupeama. Päätin melko nopeasti, että haluan olla täällä niin kauan kuin mahdollista. Mitä sitä turhaan vaihtamaan hyvää työpaikkaa, jossa viihtyy.
Vaikka minulla ei ole paljon kokemusta, ei vastaan ole tullut suurempia yllätyksiä. Koko perheeni on elintarvikealalla, joten tämä maailma oli osittain tuttu ennestään. Lindan lisäksi tällä samalla tontilla Länsi-Kalkkunan puolella työskentelevät isoveljeni ja isäpuoleni. Äiti taas on HKScanin leivissä.
Vuorotyö ei ole vaatinut minulta totuttelemista. Aamuvuoroon tulen kello 6.00 tai 6.30. Iltavuoro alkaa kello 13.45 tai 14.15. Ei se sen ihmeellisempää ole. Se on asennekysymys. Ensimmäinen työ, johon minut perehdytettiin oli lavoitus, jossa tehdään trukkilavoille kuorma valmiiksi. Tällä hetkellä työtehtäviini kuuluvat enimmäkseen varastomiehen työt, lavoitus ja siivutus.
Olen pyrkinyt tekemään työni hyvin. Mielestäni on mukavaa, kun työnkuva on monipuolinen ja työtehtävät vaihtuvat. Tulevaisuuden suunnitelmissa on omakotitalon hankkiminen – ja perheenlisäystäkin on tulossa.
Terveisin,
Konsta Junnila