Kun kuulin, että Kivikylälle voisi päästä kesätöihin, etsin hakuilmoituksen välittömästi netistä. Se kolahti heti. Tämä on firma, jonka tuotteet ja brändi ovat tuttuja. Eikä vain tuotteiden kautta, ehdin pyörimään Rauman jäähallilla monta vuotta pelatessani Lukon junnuissa, ja hallinhan nimi oli jo silloin Kivikylän Areena.
Olen opiskellut vuoden Vaasan yliopistossa viestinnän, nykysuomen ja englannin koulutusohjelmassa, pääaineenani viestintä. Ajattelin, että voisin auttaa markkinoinnissa sekä sosiaalisen median käytössä.
Kavereitani on ollut Kivikylällä töissä. Olin kuullut heiltä, että täällä on rento ilmapiiri ja mukavia ihmisiä. Ja niin on tähän mennessä ollutkin.
Minut palkattiin markkinointi- ja viestintäapulaiseksi. Päätyöni on päivittää sosiaalista mediaa sekä käynnistää siellä uusia juttuja. Olen pitänyt siitä, koska tykkään muutenkin päivittää ja seurata somea jatkuvasti. Twitter ja Instagram ovat hyvin tuttuja jo arkielämästä.
Sain polkaista Kivikylän Twitter-sivut pystyyn ihan nollasta. Olen itse ollut pitkään mukana Twitterissä, ja näen sen yrityksille helpoksi paikaksi kommunikoida ja päästä nopeasti vuorovaikutukseen kuluttajien kanssa. Twitterin maailmassa kiehtoo se, että siellä kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Voit jutella ihan kenen kanssa vaan.
Some-asioiden lisäksi Kivikylällä saa tehdä monennäköistä markkinointiin liittyvää. Juuri äsken alakerran myymälästä kävi Nordlundin Tuija pyytämässä apua. Hän tarvitsi myyntikylttiä puukoreihin, joita myymälässä on ostettavissa.
Tehtävänäni on myös kiertää Kivikylän eri toimipaikoissa kuvaamassa ja kerätä kuvapankkiin materiaalia mainoksiin ja muuhun käyttöön.
”Käynnistin Kivikylän uudet Twitter-sivut. Laitoin vauhtia myös Instagramiin. Käykää katsomassa!”
Olen aiemmin ollut kesätöissä perheyrityksessämme 13-vuotiaasta asti: leikannut ruohoa, toiminut talonmiehenä, valmistanut muovipakkauksia, painanut lehteä ja pitänyt toimituksen puolella yllä tapahtumakalenteria. Nyt on hienoa päästä heti ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen tekemään oman alan juttuja.
Olen oppinut Kivikylällä, miten tällaisessa isommassa yrityksessä markkinointiviestintä toimii. Koulussa olen saanut mallia, millaista se voi olla – täällä näen, mitä se oikeasti on.
Opiskelu on antanut evääksi kriittisyyden. Työssä tulee olla itsekriittinen ja katsoa tarkkaan, mitä kirjoittaa ja millaisia tekstejä talosta lähtee maailmalle. Pitää olla järki kädessä.
Tämän talon markkinoinnissa minua kiehtoo sen omaperäisyys. Se on kivikylämäistä – omin päin tehtyä. Kun laatu on tätä luokkaa, ei ole tarvinnut juuri pyytää apua mainostoimistoilta. Tuotteet puhuvat puolestaan.
Omintakeisuus kaikessa tekemisessä on rakentanut Kivikylän tarinaa. Sen avulla on päästy bränditutkimuksissa Suomen arvostetuimmaksi lihataloksi.
Tulevaisuudessa minua kiinnostaa työ markkinoinnin parissa. Ensin varmaan markkinointityöntekijänä ja myöhemmin toivottavasti markkinointipäällikkönä. Unelmana on toimia joskus ison yrityksen toimitusjohtajana. Töitä pitää tehdä – katsotaan mihin rahkeet riittävät.
Terveisin,
Topias Marva